Kesäloma on hujahtanut jo reilusti yli puolenvälin. Sää on ihanasti viilentynyt niin että koiratkin jaksavat taas tehdä jotain.

Viikonloppuna olimme Pilkun ja Maaritin kanssa opettelemassa agilityn alkeita. Harjoittelimme ensimmäistä kertaa puomia, A:ta ja pussia. Pilkku meni kaikki kuin vanha konkari eikä jännittänyt vähääkään. Verkkokepeillä se yritti aluksi puskea verkkojen läpi lelulle, mutta hoksasi sitten, että pujotellakin voisi. Ohjauskuvioissa tehtiin pieniä valssiharjoituksia ja etenemistä. Pilkku oli oikein innokas ja teki hyvin hommia. Kyllä siitä vielä hyvä agilitykoira saadaan!

Bea ja Freya ovat päässeet paimentamaan. Beaa on hieman jänskättänyt uhittelevat texel-pässit. Freya on osoittautunut tavattoman rohkeaksi pikkulikaksi, joka näyttää jukuripäille tarvittaessa taivaanmerkit. Eilen pääsimme erittäin liikkuvaisille suomenlampaille. Niitä oli aiemmin paimennettu hyvin vähän, joten meno oli aluksi erittäin lennokasta. Freyan ilme oli näkemisen arvoinen, kun se huomasi ensimmäistä kertaa; hei, näitä ei tarvitsekaan ojentaa! Harjoitukset menivät oikein hienosti. Tähän asti olen käyttänyt maahan-komentoa tosi vähän, mutta nyt kokeilin, miten se toimii kuljetuksessa. Hämmästyksekseni se kuunteli hienosti ja noudatti käskyä, kunhan en komentanut sitä liian vaikeassa tilanteessa lampaiden vielä liikkuessa. Ylösnousu oli ajoittain turhan terävää, mutta välillä Freyan liikkuminen oli kauniin pehmeätä. Toisella kerralla Martina sanoikin, etteivät lampaat edes hengästyneet, kun meno oli niin rauhallista.

Tänä aamuna oli koirien maanpinnallepalautus eli paluu texeleille. Aluksi ne liikkuivat hirmuisen hyvin ja koirat olivat täynnä itseluottamusta. Sitten heinä alkoi taas maistua lampaille ja jengi päätti leiriytyä aidan viereen piknikille. Ne päättivät vielä karata aukkokohdasta puutarhan puolelle. Pikku-Freya joutui kunnon töihin. Se tuli mukaani hakemaan lampaita puiden seasta. Roihu oli hihnan päässä apuna. Freya ja Roihu tuijottivat uhmakkaita herroja niin pelottomasti - ja Freya laittoi vielä vähän vauhtia mukaan - että pässit kääntyivät kiltisti kannoillaan ja kipittivät melkoisen nöyränä takaisin laitumelle. Tuskin olisi lampaiden hakeminen ollut näin helppoa ilman koirien apua!!!

Paimennustreenien jälkeen tein vielä pikaiset agilityharkat. Hioin Freyan kanssa valssi-, takaaleikkaus- ja poispäinkäännöskuvioita. Tänään se irtosi oikein hyvin. Lopuksi vielä kontaktit ja verkkokepit, joista olen jo voinut jättää useamman verkon välistä pois. Bean kanssa harjoittelimme vain poispäinkäännöksiä ja takaaleikkausta ja panostimme taas kontakteihin. Olen nyt palkannut Beaa puomin loppuun lelulla, mutta ongelmaksi on noussut, että Bea alkaa hiipimään alastulon puolivälissä. Laitoin lelun ensin muutaman metrin päähän alastulosta, mutta hiipiminen oli kahta kauheampaa, joten siirsin lelun seuraavan esteen taakse. Tällä kertaa Bea tulikin huomattavasti nopeammin loppuasentoon eikä jäänyt jumittamaan. Onnistumisen riemu oli sillä itselläänkin ilmeisesti sen verran iso, että parin toiston jälkeen puomin alastulo oli jo aivan täydellinen. Ahhh! Torstaina pitäisi mennä kisaamaan. Toivottavasti ei tule takapakkia, kun koira käy taas kymmenen kertaa isommilla kierroksilla.