Hyvää uutta vuotta! Ihana, kun vuosi on alkanut pakkasen merkeissä. Maailmakin näyttää niin erilaiselta auringon välkehtiessä routaisessa tammikuun maisemassa. Vielä kun saataisiin vähän lunta! Lenkkeilyä on kokeiltu jo järven jäällä. Freya hämmästeli aluksi kykyään kävellä vetten päällä, mutta nyt se menee jäällä kuin vanha tekijä. Rannassa oli pieni avanto ja Freya tottakai meni sorkkimaan sitä heti tassuillaan ja mulasi lopulta puolittain veteen.

Meidän vuotemme alkoi aktiivisissa merkeissä. Kävimme treenaamassa Liisan, Popan ja Ruutin kanssa. Hallilla oli vielä mestisten rata paikoillaan ja pitihän minun sitä kokeilla. Alku sujui yllättävän mutkattomasti, mutta putki A:n alla oli taas todellinen kompastuskivi. Ja eihän nuo kontaktitkaan tottapuhuen kauhean hyvin tällä hetkellä mene. Pikkunassikka pääsi taas leikkimään tokopuolelle. Ai että kun puomi kiinnostaisi, mutta tylsä kalkkismami ei anna mennä sinne vielä. Illalla ajoimme Liisan kanssa koirahierojalle. Poppa näytti ensin mallia, miten rellotetaan antaumuksella hierojan vellottavana. Bea pääsi sen jälkeen pitkään ja huolelliseen käsittelyyn. Muuten paikat olivat hyvässä kunnossa, mutta takajaloissa oli pientä jumitusta. Sitä se ylämäkijuoksu teettää!

Tänään osallistuimme Bean kanssa seuran järjestämälle saalisviettikurssille. Minulla oli mukanani pari narulelua. Leikki lähti niiden kanssa ihan mukavasti käyntiin, mutta hetkisen päästä Bea olisi halunnut riehua vain yhden lelun kanssa. Ei auttanut, että kiljahtelin tai heiluin lelun kanssa (= mukamas kutsuin riehakkaasti leikkiin). Lelut vaihdettiin motivaatiopatukoihin, mutta sama toistui niillä. Kokeilimme kouluttajan kanssa kopitella patukoita toisillemme. Huomasimme, että Bea innostui vasta kun vedin lelua oikein hitaasti sen edessä. Bea varmaan ajatteli, että "hävettää, kun toi ei tajua hillitä itseään". Eli ei se adhd koiraa vaivaa vaan emäntää. Hauska kurssi ja mielenkiintoista asiaa, mutta jäin edelleen pohtimaan, haluanko kouluttaa omat paimenkoirani saalisvietillä.

Kotona meitä odotti pieni koiranpentu ja kärsivä isäntä. Toisella puhtia olisi ollut vaikka mihin, toisella ei. Yrittäkääs vaan arvata kummin päin roolit olivat...